Vastaa kyselyyn: Onko tulisijojen puunpoltto vaikuttanut ilmanlaatuun kuluvana talvikautena?

Lappeenrannan seudun ympäristötoimen kysely on osa yhteispohjoismaista hanketta, jonka tavoitteena on ottaa kuntalaiset mukaan ilmanlaadun seurantaan ja vaikuttamaan ilmanlaadun parantamiseen.

Kohonneet sähkölämmityskustannukset ovat laittaneet tänä talvena miettimään, kuinka lämmityskuluissa pysyttäisiin säästämään. Talvi on onneksi ollut leuto, mutta monessa taloudessa on ehkä silti käytetty aikaisempaa enemmän tulisijoja.

Tänä talvena asukkaiden käyttöön on jaettu mittaussensoreita, joiden avulla on voinut seurata ilmanlaatua omalla kotipihalla. Mälkiällä asuva Sari Väre kertoo, että he ovat mielenkiinnolla tarkkailleet sensorin mittausarvoja talven aikana ja todenneet selvän yhteyden mittarin korkeiden lukemien ja piipuista tulevien savujen välillä. Asian voisi kiteyttää, että kovasti kun tupruttaa niin arvotkin nousevat.

Lappeenrannan seudun ympäristötoimi haluaakin nyt selvittää, onko ahkerampi puunpoltto kenties vaikuttanut ilmanlaatuun asuinalueilla.

–Meitä kiinnostaa kuulla laajemmin, millaisia kokemuksia ja mielipiteitä Lappeenrannan, Lemin, Taipalsaaren ja Savitaipaleen alueen asukkailla on ilmanlaadusta, sanoo ympäristönsuojelupäällikkö Sara Piutunen Lappeenrannan kaupungilta.

– Siksi kartoitamme tätä asiaa kyselyllä. Erityisesti meitä kiinnostavat havainnot kotitalouksien puunpolton vaikutuksista, kuten esimerkiksi tuntuuko palavan puun tuoksua erityisen vahvasti tietyissä paikoissa tai onko henkilö itse käyttänyt tulisijoja enemmän sähkön hinnan nousun takia.

Kysely päästöjen vaikutuksista on avoinna 10.3–31.3.2023 ja siihen pääsee tästä linkistä.

Takkaan ja uuniin vain kuivaa ja puhdasta puuta – ei jätteitä

Piutusen mukaan keväällä 2022 Lappeenrannan alueelle tehdyn ilmanlaatukyselyn mukaan n. 60 % vastanneista katsoi, että omilla arjen valinnoilla voi vaikuttaa ilmanlaatuun. Kotitalouksien puunpolton ei kuitenkaan katsottu olevan merkittävä päästölähde Lappeenrannassa. Keskimäärin vain 25 % katsoi sen olevan merkittävä päästölähde.

– Tulisijat voivat kuitenkin paikoitellen olla merkittäviä päästölähteitä. On tärkeää, että tulisijoissa poltetaan vain puhdasta ja kuivaa puuta. Jätteiden kuten muovin ja kartongin oikea paikka on kierrätys eikä tulisija, Pitunen painottaa.

– Puuta poltettaessa tulee myös varmistaa, että tulisija saa riittävästi happea, jolloin palaminen on puhtaampaa ja noki-, pienhiukkas- ja savuhaittaa muodostuu vähemmän.

Vaikka Suomessa ilmanlaatu on moniin esim. eurooppalaisiin kaupunkeihin verrattuna hyvä, myös Suomessa on ilmanlaadun parantamisessa tehtävää. Juuri päivitetyn Kansallisen ilmansuojeluohjelman toimenpiteet tähtäävät erityisesti pienpolton päästöjen, liikenteen pakokaasujen ja katupölypäästöjen vähentäminen.

Kysely on osa laajempaa ilmanlaadun parantamisen hanketta

Nyt toteutettava kysely on osa Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ja NordicPATH- tutkimusprojektin hanketta, jonka avulla pyritään kartoittamaan tapoja, joilla asukkaat voisivat osallistua ilmanlaadun parantamiseen. Lappeenrannan kaupunki ja Mapita Oy (Maptionnaire) ovat kansainvälisen projektin suomalaiset tutkimuspartnerit. Tutkimukseen osallistuvat myös muun muassa Kristiansandin (Norja), Aalborgin (Tanska) ja Göteborgin (Ruotsi) kaupungit, Norjan ilmanlaatututkimusinstituutti (NILU) ja Ruotsin ympäristökeskus (IVL). Projektin rahoittajana on NordForsk.

Lisätiedot:

Piutunen Sara
Ympäristönsuojelupäällikkö, Lappeenrannan kaupunki
puh. 0400 817 636
sara.piutunen@lappeenranta.fi