Suosikit

Talousarvio 2022

Talousarvio 2022 kirjan kansi

Talousarvio 2022 ja taloussuunnitelma 2022-2025

 

Lappeenrannan kaupungin talousarvio jatkaa investointipainotteisena

(15.11.2021)

Lappeenrannan kaupungin nelivuotisia menokehyksiä varaudutaan tarkistamaan, kun sote-uudistuksen vaikutukset täsmentyvät. Rakennusinvestointeja tehdään 161 miljoonalla eurolla ja lainakanta kasvaa yli 100 miljoonalla eurolla seuraavan neljän vuoden aikana. Sisäliikuntahallista tehdään uusi esitys maaliskuun alkuun mennessä.

Lappeenrannan kaupunki tekee jälleen valtuustokauden kattavan taloussuunnitelman. Vuosikate on neljän vuoden aikana keskimäärin noin 30 miljoonaa euroa, mikä on asetettu strategiseksi tavoitteeksi. Sote-uudistuksen vaikutukset verorahoitukseen vuodesta 2023 alkaen ovat vielä täsmentymättömät, mikä voi aiheuttaa tarvetta tarkastella kehyksiä valtuustokauden jälkimmäisellä puoliskolla.

Talous- ja rahoitusjohtaja Jari Iskanius kertoo, että verotulojen kehitys on ollut kuluvana vuonna odotettua parempaa ja koronan aiheuttama pudotus tulee suunnilleen kurotuksi kiinni.

- Kunnallisveron odotetaan kasvavan vielä ensi vuonnakin selvästi, mutta kasvuvauhti tasaantuu.

- Kuntien korotettu osuus yhteisöveron tuotosta poistuu ensi vuonna, mikä vähentää yhteisöverokertymää noin seitsemällä miljoonalla eurolla. Sen vuoksi verotulojen kokonaismäärä laskee ensi vuonna hieman. Yhdessä valtionosuuksien kanssa verorahoitus kuitenkin kasvaa runsaalla prosentilla.

Budjetoitu tulos on suunnitelmakaudella ylijäämäinen. Iskaniuksen mukaan tulostaso ei kuitenkaan riitä kattamaan mittavia lähitulevaisuuden investointeja.

-  Tulossa on neljän vuoden aikana 161 miljoonaan euroon kohoavia rakennusinvestointeja sekä vuotuisia noin 14 miljoonan euron muita investointeja muun muassa yhdyskuntatekniikkaan, liikuntapaikkoihin ja maan hankintaan. Lainakanta on kasvamassa seuraavan neljän vuoden aikana 106 miljoonalla eurolla.

Kaupungin oman toiminnan nettomenot kasvavat hyvin maltillisesti 1,1 % ensi vuonna. Kehyksissä on huomioitu pienentyvät lasten ja nuorten ikäluokat. Joukkoliikenteen matkustajamäärä ei ole palannut vielä koronaa edeltävälle tasolle. Tästä aiheutuvaa lipputulojen menetystä varaudutaan kompensoimaan kaupunkikehitykselle.

Eksoten maksuosuus ilman kertyneiden alijäämien kattamista kasvaa 2,7 %. Lappeenranta ei varaa tässä vaiheessa talousarvioon osuutta Eksoten esittämästä seitsemän miljoonan euron avustuksesta, joka Lappeenrannan osalta olisi noin 3,7 miljoonaa euroa. Aiemmin kertyneitä alijäämiä katetaan noin 7,5 miljoonalla eurolla.

Elinvoimapanostuksia tehdään

Valtion päätöstä LUT-yliopiston koulutusvastuun laajentamisesta odotetaan vuoden 2021 aikana.

Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva sanoo, että Lappeenranta sitoutuu tukemaan LUT:n yhteiskuntatieteellistä koulutusvastuuta yhteensä enintään kymmenellä miljoonalla eurolla viiden vuoden ajan. LUT:n keräämä muu rahoitus vähentää kaupungin maksettavaksi jäävää tukea.

- Koulutusvastuun laajentaminen olisi huomattava koulutus- ja elinkeinopoliittinen lisä Lappeenrantaan, minkä vuoksi kaupunki on valmis näin merkittävään panostukseen.

Lentoliikenteeseen esitetään varattavaksi 1,3 miljoonaa vuodessa seuraavan neljän vuoden ajan.

- Kyseessä olisi lentoliikenteeseen varattava kokonaisrahoitus, eli mitään muita rahoituspäätöksiä tämän lisäksi ei tultaisi tekemään. Lentoliikenteen volyymi ja kulurakenne on sovitettava tähän raamiin, Jarva taustoittaa.

Investointiohjelma etenee

Kuluvan vuoden aikana valmistuu kolme mittavaa kouluhanketta Joutsenossa, Kesämäessä ja Lauritsalassa. Ensi vuoden aikana valmistuu Rakuunamäen päiväkoti ja alkaa Sammontalon ja Korvenkylän koulun rakentaminen. Lisäksi moniin koulu- ja päiväkotirakennuksiin tehdään pienempiä peruskorjauksia.

Jarvan mukaan sisäliikuntahallista tehdään maaliskuun alkuun mennessä lisäselvityksiä.

- Siihen mennessä selvitetään hallin vaihtoehtoiset sijoituspaikat esimerkiksi tekonurmikentän, Armilan paloaseman ja Armilan sairaalan alueella.

Tarkastelussa huomioidaan eri vaihtoehdoissa tarvittavat katu- ja muut infrainvestoinnit, hallirakennuksen perustamiskustannukset ja jalkapallokentän sijoittuminen kustannuksineen. Kokonaisuutta arvioidaan myös kaupunkikuvan näkökulmasta. Samalla linjataan, mikä osuus käyttökuluista tulee kattaa maksuilla.

Vuoteen 2032 ulottuvassa rakennusinvestointien pitkän tähtäimen suunnitelmassa olevien hankkeiden hinta-arviot ovat yhteensä 275 miljoonan euroa.

Kaupunginhallitus aloittaa kaupunginjohtajan talousarvioesityksen käsittelyn 22.11. Kaupunginvaltuusto päättää talousarviosta 13. joulukuuta.

Lisätietoja:
Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva
puh. 040 844 2000
kimmo.jarva@lappeenranta.fi

Talous- ja rahoitusjohtaja Jari Iskanius
puh. 040 631 6231
jari.iskanius@lappeenranta.fi